Itse olen melko vahvasti kielivähemmistöjen pakonomaista säilyttämistä vastaan. Mielestäni parasta mitä voitaisiin tehdä, olisi hyvin pitkän ja huomaamattoman prosessin kautta siirtää koko maailma puhumaan yhtä ja samaa kieltä. Englanti vaikuttaa tällä hetkellä parhaalta vaihtoehdolta, koska se on jo nyt niin levinnyt. Tärkeää tässä siirtymässä olisi kuitenkin se, ettei ketään pakotettaisi puhumaan mitään kieltä, vaan yksilöt tekisivät itse omat valintansa siten, että valinnat tuottaisivat ympäröivissä olosuhteissa mahdollisimman paljon hedelmää. Kuka tahansa tietysti voisi päättää uivansa vastavirtaan, mikäli haluaisi, mutta tämä ei olisi hänelle itselleen kovin fiksua, vaikkei kukaan sitä kieltäisikään.
Mikäli kaikkia kieliä ei pystyttäisi uppiniskaisuuden takia häivyttämään – edes monisatavuotisen prosessin kautta -, olisi kuitenkin fiksua saada alueellisesti vain yksi kieli sujuvuuden parantamiseksi. Ja mitä useampaan maahan saataisiin pääkieleksi englanti, sitä useammat maat hyppäisivät samaan junaan mukaan. Suomeen pääkieleksi ei englantia saada varmasti vielä sataan vuoteen, mutta matka sitä kohti olisi hyvä aloittaa mahdollisimman pian. Saataisiin nyt ensin tuo pakollinen ruotsin opiskelu ja osaaminen poistettua.
Tämä yhteen isoon yhteiseen kieleen tähtääminen tarkottaisi väkinäisen pienten kielten suojelemisen lopettamista isompia ryhmiä sortamalla. Erittäin suurta kansainvälistä kieltä taas tulisi suosia antamalla kaikille mahdollisuus tulla toimeen vain isommalla kielellä (käytännössä siis englannilla). Ketään tähän suurella maailmankiellä toimimiseen ei kuitenkaan saisi pakottaa. Pakottamalla puhumaan suurempaa (tai mitä tahansa) kieltä, saadaan aikaan vain negatiivista suhtautumista kieltä kohtaan. Tämä touhu ei ole kovin fiksua ja kauaskantoista. Se on todistettu Suomessakin jo ainakin kahdesti. Nimittäin kielimanifestin aikana ja nykyään pakkoruotsin aikana.
Mitään kieltä ei saisi asettaa pakolliseksi vaan ihmisten ja heidän perheidensä tulisi saada tehdä itse päätöksensä. Ei ole mitään järkeä pakottaa miljoonia ihmisiä puhumaan ruotsia, koska kaksikielinen maa ei tarvitse kuin yhden yhteisen kielen. Tätäkään ei saisi pakottaa puhumaan, ainoastaan jättää se ainoaksi järkeväksi ratkaisuksi ihmisille. Suomessa tämä yhteinen kielihän tunnetusti on suomi.
Sitten itse asiaan, joka sai minut tämän koko “tarinan” kirjoittamaan. RKP on shokissa, kun suomen- ja ruotsinkieliset laitetaan Espoossa samaan kouluun.
- Ehdotus järkytti meitä, kertoo kaupunginvaltuutettu Mia Grundström (r.) Hufvudstadsbladetissa.
Grundströmin mukaan samoissa tiloissa toimiminen johtaisi siihen, että ruotsin kieli katoaisi ja kaikista tulisi suomenkielisiä. Grundströmin mukaan kaikki RKP:läiset olivat ehdotuksesta totaalisen järkyttyneitä.
Eikö ole vain ja ainoastaan hyvä juttu, että suomenruotsalaiset omaksuvat Suomen valtakielen, jolloin he eivät ole ongelmissa kun on tarkoitus puhua valtaväestön kanssa? Tuskin oman sakin pariin eristäytymisestä seuraa mitään hyvää. Mikäli päättävät unohtaa ruotsinkielen, niin se on vain ja ainoastaan heidän oma valintansa. Mikäli ruotsinkielinen opetus ja kotoa tuleva vaikutus eivät riitä säilyttämään ruotsia, niin tarvitsevatko he todella ruotsia? Ei ole oikein pakottaa ketään puhumaan jotain kieltä, mikäli he eivät tahdo sitä puhua. Ei, ei edes suomenruotsalaisia saisi pakottaa säilyttämään äidinkieltään.
Mitä paremmin suomenruotsalaiset puhuvat suomea, sen paremmin he ovat osa Suomea. Mikäli pakkoruotsi voitaisiin unohtaa, kohdistuisi myös vähemmän vihaa suomenruotsalaisia kohtaan. Yhtenäisempi kansa on varmasti paljon tärkeämpää kuin se, että osa sakista voi ihan vain kiusakseen vaatia ihmisiä uhraamaan aikaa sellaisen kielen opiskeluun, jota he eivät halua puhua saati aio puhua koskaan koulun jälkeen. Vai miten on? Silti suomenruotsalaiset voisivat itse jatkaa kielensä suosimista. Heiltä löytyy myös sen verran pätäkkää, ettei heidän aivan pian tarvitsisi pelätä kotikielisen kulttuurin loppumisesta, etenkään kun rajan takana sitä tehdään kokonaiselle kansalle.
Naurettavaa Grundströmin touhussa on myös se, ettei ruotsinkieli ole mihinkään Suomen maasta edes katoamasssa. :( Suomenruotsalaiset siirretään vain saman katon alle kuin suomenkieliset. Välitunneilla ja ruokasalissa kuultu ruotsi voisi myös kannustaa suomenkielisiä opiskelemaan kieltä, kuten Uuden Suomen uutisessakin siteerattu Santeri Kyröhonka (kd.) toteaa. Kun opiskelussa olisi mielenkiintoa mukana, voisi siitä olla jotain hyötyäkin.
PS. HYVÄÄ KANSAINVÄLISTÄ CAPSLOCKPÄIVÄÄ!