Tag Archives: verot

Viina maitokauppoihin

Posted on by
Reply

Ei ne koskaan opi. Turun Sanomat kirjoittaa, että ”Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson (sd) lähtisi kokeilemaan Ruotsin-mallin soveltamista suomalaisten päihdeongelmien vähentämiseen”. Tämä tarkoittaa keskioluen lantraamista ja alkoholiverotuksen nostamista.

Tarkoituksena on ilmeisesti vähentää suomalaista alkoholinkulutusta, joka on jonkun mielestä liian korkea. Käytännössä keskioluen laimentaminen vai ajaisi enemmän ihmisiä Virosta kärrättyjen väkevien pariin. Samaten uskallan väittää, että kotiviinin valmistaminen ja kaljan paneminen kodeissa lisääntyisi.

Alkoholiverotus on hyväksyttävää tasan niin kauan kuin sillä katetaan alkoholista suoraan aiheutuvia haittoja ja kuluja. Kaikki alkoholin suorat haitat ylittävä verotus on typerää holhoamista, johon ei tule ryhtyä, koska jokaisella on oltava oikeus päättää siitä, miten elämänsä elävät, kunhan eivät aiheuta haittaa muille.

Pahimmassa tapauksessa alkoholiveron nostaminen johtaisi alkoholin korvaamiseen alkoholia pahemmilla huumeilla ja lääkkeiden päihdekäyttöllä. Jos ihmisillä on tarve saada pää sekaisin, se tehdään. Ihminen on aina ovelampi kuin laki. On järkevämpää, että käytetään sellaisia päihteitä, joiden vaikutukset osataan arvioida.

Viimeksi, kun alkoholiverotusta laskettiin, huomattiin tilastoista, että alkoholinkäyttö lisääntyi. Kyllä, tilastoitu alkoholinkäyttö lisääntyi. Miltei kukaan ei kuitenkaan pysähtynyt kysymään, että miten kävi samaan aikaan laittomien huumeiden, kotikeittoisten ja ulkomailta rahdatun viinan kulutukselle. Todellinen päihteiden kulutus saattoi jopa vähetä, vaikka tilastojen perusteella se vaikuttikin kasvaneen.

Uskoisin, että alkoholinkäytön liiallinen rajoittaminen ainoastaan pahentaa suomalaista alkoholikulttuuria. Kun kaupasta ei saa viinaa öisin, sitä ostetaan varastoon, ja todellinen käyttö saattaa jopa lisääntyä. Sen sijaan, että haettaisiin puolen litran pullo viinaa Alkosta, sitä haetaan 20 litraa Virosta, koska näin litrahinta tulee halvemmaksi.

Alkoholi on Suomessa niin kallista, että ihmiset eivät halua ostaa sitä ”turhaan” pelkäksi ruokajuomaksi. Silloin, kun ostetaan alkoholia, sillä vedetään pää sekaisin. Pelkkä tissutteleminen muuttuu monelle näillä hinnoilla tuhlaamiseksi.

Etelä-Euroopassa, jossa alkoholi on todella paljon halvempaa, on myös alkoholikulttuuri maltillisempaa. Alkoholia voidaan juoda joka päivä, mutta sitä ei juoda samaan tapaan kuin Suomessa. Uskoisin, että viinipullon hinnan putoaminen muutamaan euroon johtaisi sivistyneemmän alkoholikulttuurin rantautumiseen myös Suomeen. Kun ihmiset oppisivat vaihtoehtoisia tapoja käyttää alkoholia, alkoholin häiriökäyttökin vähenisi.

Jään odottamaan, että voin ostaa viinapullon kioskilta ja soittaa neljän aikaan yöllä viinataksin, joka tuo kotiovelle jääkylmän kopan olutta.

Kieltolaki tappaa ihmisiä

Posted on by
Reply

Monet nykyistä huumeiden kieltolakia kannattavat ihmiset kuvittelevat, että kieltolakia kohtaan kritiikkiä esittävät ihmiset ovat jotain huumehemmoja, jotka päivät pitkät piikittävät suoneen ja polttelevat jos jonkinmoisia aineita. Eihän kukaan täysipäinen ihminen voi haluta huumeiden kieltolain kumoamista. Eihän? Siitähän seuraisi huumekuolemien lisääntyminen, huumeisiin liittyvän rikollisuuden suuri nousu sekä suuria kuluja yhteiskunnalle.

Totuus kuitenkin poikkeaa rankasti yleisistä käsityksistä. Usein kieltolakia kannattavilta ihmisiltä nimittäin unohtuu yksi asia. Huumeita on olemassa joka tapauksessa, olivat ne kiellettyjä tai eivät. Kieltolain kannattajat erehtyvät usein vertailemaan argumentaatiossaan tilanteita, jossa huumeet ovat laillisia ja jossa huumeita ei ole olemassa. Lakeja luomalla ei kuitenkaan huumeita tästä maailmasta saada kadotettua.

Toinen harhaluulo liittyy siihen, että huumeiden laillistaminen johtaisi heroiinipäissään täysipäiväisesti kaduilla räyhääviin narkkarilaumoihin ja huumepäissään taajamassa tuhatta ja sataa kaahaaviin hulluihin. Ainakaan huumeiden dekriminalisoinnin ei olla todettu lisäävän huumeiden käyttöä. Näyttöä löytyy myös kotimaastamme: esimerkiksi heroiini oli Suomessa laillista 1950-luvulle saakka, mutta mitään kuvaillunkaltaisia ongelmia ei syntynyt. Lisäksi joitain johtopäätöksiä voi tehdä nykyisin laillisen huumeen, alkoholin, vaikutuksista yhteiskuntarauhaan.

Kolmas yleinen uskomus on, että huumeiden laillistaminen lisäisi julkisia menoja ja tätä kautta nostaisi tavallisten kansalaisten veroja. Tilanne olisi itseasiassa päinvastainen. Jo tällä hetkellä narkkarit ovat terveydenhuollon potilaina, mutta he eivät osallistu itse hoitonsa kustantamiseen, koska huumeista ei makseta veroja. Huumerahat menevät pimeänä järjestäytyneelle rikollisuudelle, joka hyödyntää niitä muun rikollisuuden rahoittamiseen.

Jos huumeet olisivat laillisia, voitaisiin niitä myydä valvotusti ja kerätä veroja myynnistä. Näin narkkarit maksaisivat aineiden verotuksen kautta omat vieroitus- ja terveydenhoitonsa. Jos huumeet olisivat laillisia ja niitä koskisivat laatuvaatimukset, olisivat huumeet puhtaampia, eivätkä ne aiheuttaisi niin pahoja terveyshaittoja.

Toisaalta taasen huumeiden laillisuus poistaisi syrjäytymistä, kun huumeidenkäyttäjien ei tarvitsisi elää maan alla. He voisivat myös hakea töitä nykyistä paljon paremmin, eikä huumeidenkäyttö olisi välttämättä esteenä sille, että henkilö voisi olla veroja maksava kansalainen, kuten alkoholinkäyttökään ei estä kaikkia alkoholisteja tekemästä töitä.

Kun huumeista kiinnijääminen ei johtaisi rikosoikeudellisiin toimenpiteisiin, olisi vieroitushoitoon helpompi hakeutua. Mahdllisen työpaikan myötä elämään tulisi myös muuta sisältöä, eikä huumeidenkäyttöön palaaminen olisi enää niin todennäköistä.

Jos poliisien ei tarvitsisi juosta jokaisen onnettoman narkomaanin tai kukkaruukussa kannabista kasvattavan hipin perässä, voisivat he tähdätä voimavarojaan tehokkaammin oikeiden rikosten, kuten esimerkiksi väkivallan ja ryöstöjen, torjuntaan. Myös huumausaineiden aiheuttama kerrannaisrikollisuus kuten ryöstöt vähenisivät, koska korkeasta verotuksesta huolimatta huumeet olisivat laillisilla markkinoilla nykyistä edullisempia, eikä tarvetta lisärahoitukselle olisi.

Eräs asia, jota harva kieltolain kannattaja tuskin haluaa ajatella tai myöntää, on se, että kieltolaki tappaa ihmisiä. Alkoholin kieltolain aikaan kuoli enemmän ihmisiä alkoholiin metanolin tai yliannostuksen vuoksi, ja Portugalista saatujen tulosten perusteella huumeiden dekriminalisointi on laskenut huumekuolemien määrää yli neljänneksellä. Jokainen kieltolakia kannattava ihminen on ylläpitämässä kieltolakia yleisen ilmapiirin ollessa kieltolakimyönteinen. Kärjistetysti voitaisiin siis sanoa, että jokainen kieltolain kannattaja on välillisesti syyllinen joka neljännen huumeisiin menehtyvän ihmisen kuolemaan.

Suomessa kuoli huumeisiin vuonna 2009 lähes kolmesataa ihmistä. Mikäli Portugalista saatu osviitta pitäisi paikkansa, oltaisiin noista kolmestasadasta ihmisesta voitu pelastaa vajaa sata dekriminalisoimalla tai laillistamalla huumeet. Vertailukohteeksi voitaisiin ottaatieliikenteessä vuonna 2010 kuolleet 270 henkilöä. Tieliikenteessä kuolleista puhutaan todella paljon mediassa, ja niihin etsitään joka kolosta ratkaisua. Jokainen ihmishenki on aivan yhtä arvokas, ja huumekuolemista voitaisiin pyyhkäistä neljännes pois pelkällä lakimuutoksella, mutta teot puuttuvat.

Huumeet ovat ongelma – sitä ei käy kiistäminen. Huumeita tulisi kuitenkin käsitellä sosiaalipoliittisena ongelmana, ei kriminaalipoliittisena. Nykyisestä huumelainsäädännöstä kärsivät lähes kaikki, niin huumeidenkäyttäjät kuin veronmaksajatkin. Ainoat nykyisestä huumelaista hyötyvät tahot ovat huumeita myyvät järjestöt ja henkilöt, koska he saavat huumeiden laittomuuden vuoksi pyydettyä tajutonta hintaa eikä myyntiä rasita verot tai laatukriteerit.

Usein jonkun kannattaessa kieltolakien purkamista moni kuvittelee moista ehdottavan olevan itse jonkin laittoman aineen käyttäjä. Toivoisin, että ihmiset pääsisivät tästä ajatuksesta eroon, jotta kieltolain vaiktuksesta koko yhteiskunnalle – siis muillekin kuin narkkareille – voitaisiin keskustella rakentavasti.

Ehdoton ei satelliittivalvonnalle

Posted on by
Reply

Hesarin mukaan liikenneministeriön selvitys suosittelee satelliittipohjaisen ruuhkamaksujärjestelmän käyttöönottoa pääkaupunkiseudulla. Ruuhka-aikoina maksu olisi kahdeksan senttiä kilometriltä ja muutoin neljä senttiä. Öisin saisi ajaa ilmaiseksi. Maksua perustellaan siten, että sen käyttöönotto vähentäisi ruuhkia, koska se ohjaisi ihmisiä joukkoliikenteen käyttäjiksi.

Olisi hauska tietää, millä matematiikalla on päädytty juuri sellaiseen lopputulokseen, että satelliittivalvontaan perustuva ruuhkamaksu on paras tapa ratkaista ongelma.

Ensinnäkin pitää miettiä, että miten suuren vaikutuksen ruuhkamaksun tuoma lisäkustannus oikeasti aiheuttaisi. Esimerkiksi Keravalta töissä viisi kertaa viikossa käyvälle ihmiselle koituisi kuukaudessa noin satanen ylimääräisiä kustannuksia, jos hän taittaisi työmatkansa ruuhka-aikana eikä muutoin autoilisi. Onhan sata euroa iso summa rahaa, mutta yksityisautoilevilla on jo nyt yksityisautoilun tuomat edut korkeampana prioriteettinä kuin sen hinta.

Toisekseen on kysyttävä, että minkä kumman vuoksi ruuhkamaksu pitäisi toteuttaa satelliittivalvonnalla. Meillä on jo nyt autovero ja raskaasti verotetut polttoaineet. Jos yksityisautoilua halutaan vähentää, eikö olisi järkevää nostaa näitä veroja uusien verojen lisääisen sijaan? Ylipäätäänkin verotusjärjestelmän pitäminen mahdollisimman yksinkertaisena on tavoiteltavaa. Etenkin polttoaineen verotuksen nostaminen tiemaksujen kasvattamisen sijaan olisi paljon järkevämpi, helpompi ja paremmin perusteltavissa oleva ratkaisu.

Satelliittijärjestelmän luominen ja joka ikisen auton varustaminen valvontajärjestelmällä tulisi äärimmäisen kalliiksi, kun taas veroprosentin nostaminen olisi melko vähän vaivaa vaativa ratkaisu. Toisaalta taas ratkaisuksi voitaisiin esittää kodin ja työpaikan sijainnin perusteella määriteltävää ajoneuvoveroa, jolloin teiden käytöstä voitaisiin edelleen maksaa ilman kallista satelliittivalvontajärjestelmää.

Yksinkertaisin ratkaisu ruuhkien vähentämiseen olisi tietenkin tiekapasiteetin kasvattaminen. Eihän teiden rakentaminen ilmaista ole, mutta maksut kerätään teiden käyttäjiltä. Jos jossain syntyy ruuhkia, ei kyse ole siitä, että ihmiset autoilevat liikaa, vaan siitä, että tiet ovat riittämättömät tarpeeseen nähden. Me päästöistä huolestuneet voimme ajaa esimerkiksi sähköautojen hankintaverojen laskemista.

Toinen käytännönläheinen ratkaisu olisi tehdä julkisista liikennepalveluista niin hyviä, että niitä halutaan käyttää yksityisautoilun sijaan. Kun saman viikon aikana istuu kolmatta kertaa tunnin VR:n junassa junan liikkumatta mihinkään, kun raiteita putsataan lumesta, alkaa vähän vihreämpääkin ihmistä varmasti houkuttamaan oman auton hankkiminen. Yksityisautoilun mahdollisimman ikäväksi tekeminen ei ole oikea tapa kohottaa julkisen liikenteen houkuttelevuutta.

Jos ruuhkamaksujärjestelmä on oikeasti pakko luoda ja oikeasti on pakko alkaa veloittamaan sen mukaan, missä ajetaan ja mihin aikaan, on olemassa satelliittivalvontaa paljon parempi ratkaisu. Autojen sisälle voitaisiin asettaa kone, joka itse laskee ajettujen kilometrien perusteella maksun, ja sitten lähettää tuon maksun viranomaisille. Näin viranomaiset osaavat laskuttaa autoilijoita, mutta valvontajärjestelmä jää luomatta, kun auto ei ilmoita viranomaisille sijaintiaan.

Ratkaisuja teiden ruuhkiin kyllä löytyy, mutta silti kaikkialla ehdotetaan satelliittivalvontaa, vaikka se tuntuu olevan ratkaisuista kaikkein huonoin. Miksi? En voi olla ajattelematta, että satelliittivalvonnan luominen olisi itse tarkoitus, ja sille vain koitetaan keksiä jokin tekosyy. Ympäri maailman poliisin valtaoikeuksia on lisätty koko ajan, ja Suomikin onkin kovaa vauhtia matkalla poliisivaltioksi, jossa valtaa pitävät voivat paikantaa kenet tahansa ihmisen silmän räpäyksessä. Tällaisten järjestelmien väärinkäyttömahdollisuudet ovat rajattomat, ja niitä on siksi vastustettava.

Valtion verot ja luovien alojen tulot samankaltaisessa kriisissä

Posted on by
Reply

Miten on mahdollista, ettei valtiovarainministeri Katainen ole puuttunut huutavaan epäkohtaan, jonka takia Suomen valtio menettää miljardien eurojen verotulot? Huolestuttava kehitys on ollut meneillään jo teollistumisen alkuvaiheilta alkaen ympäri maailmaa, kun tavoitteena on ollut kokoaikainen tuotannon tehostaminen. Tämä on johtanut tarvittavan työvoiman tarpeen vähenemiseen valmistettua tuotetta kohden ja täten myös valtion verotulojen vähenemiseen.

Bruttokansantuote oli vuonna 2005 noin 30 000 euroa henkeä kohden, kun koko valtion BKT oli samana vuonna 157,3 miljardia euroa. Vuonna 1975 bruttokansantuote oli henkeä kohden noin 4 000 euroa. 70-luvulla 33 % suomalaisista sai leipänsä teollisuudesta, kun taas nykyään vain 25 %. Miten on mahdollista, että Suomen BKT henkeä kohden on 30 vuodessa 7,5-kertaistunut, mutta teollisuuden parissa työskentelevien ihmisten määrä on vähentynyt kolmanneksesta kaikista työllisistä neljännekseen?

Syyksi on nostettava uudistuneet tehdaskoneet, jotka vähentävät työvoiman määrää. Monet saattaisivatkin ajatella, että vähentynyt työvoiman tarve valmistettua tuotetta kohden on positiivinen asia, mutta kun tarkastelemme asiaa lähempää, huomaamme, ettei asia ole niin yksiselitteinen. Mikäli Suomi tuottaisi saman BKT:n kuin nyt vuoden 1975 menetelmillä, työllistäisi Suomen teollisuus lähes 250 % Suomen kansasta. Tämä tarkoittaisi sitä, että koko Suomi olisi työllistetty ja työvoimaa teollisuuden pariin tarvitsisi tuoda ulkomailta asti. Tämä taas suoraan nostattaisi Suomen valtion ja kuntien saamia verotuloja.

Kun pelkästään teollisuuden parissa työskentelisi kaksi ja puolikertainen määrä väkeä, mitä Suomessa asuu, voisivat vanhukset olla huoletta eläkkeellä ilman pelkoa eläkeiän nostamisesta ja opiskelijat voisivat opiskella ilman pakottavaa kiirettä työelämään. Vuonna 2005 Suomen työllisyysprosentti oli vajaat 70 %, joista siis 25 % työskenteli teollisuuden parissa. Jos teollisuuden parissa työskentelisikin 250 % Suomen väestöstä, olisi Suomen työllisyysprosentti yli 300 %!

Jos työssäkäyvien määrä olisi 4,3-kertainen nykytasoon verrattuna, olisivat myös Suomen verotulot moninkertaiset. Suomalainen maksaa vuodessa 43 % veroja kaikista tuloistaan suorien ja epäsuorien verojen muodossa. Keskitulojen ollessa 3 000 euroa kuukaudessa eli 36 000 euroa vuodessa ja Suomessa töskentelevien veronmaksajien määrän ollessa 16,5 miljoonaa saisi Suomen valtio pelkästään yksityishenkilöiltä 255 miljardia euroa verotuloja, joka on siis satoja miljardeja suurempi määrä euroja kuin mitä nykymenolla Suomen valtio kerää.

Nyt Suomen valtio menettää verotuloja siis lähes 200 miljardia euroa vuodessa, koska tarvittavan työvoiman määrä on pieni. Tämä kaikki on uusien tehdaskoneiden ja teollisuuden tehostamisen syytä. Täten onkin perusteltua vaatia, että Suomen teollisuuden varustelutaso palautetaan samaan tilaan, jossa se oli vuonna 1975, ja myöhemmin vastaamaan vielä aiempaa tasoa. Kun tällä tavalla tuotamme saman bruttokansantuotteen kuin nyt, on valtion keräämät verovarat huomattavasti suuremmat, Suomen työllisyysprosentti on käytännössä 100 %, ja saamme nauttia ulkomailta Suomeen työskentelemään tulevien ansiosta entistä rikkaammasta monikulttuurisesta miljööstä.

Kertyneillä verotuloilla Suomen valtio voisi parantaa ja lisätä kansalaisille tarjottuja laadukkaita palveluita. Vaihtoehtoisesti verotulojen kivutessa yli nelinkertaisiksi voitaisiin verojen määrää laskea kolmella neljänneksellä, jolloin kansalaisille jäisi enemmän rahaa käteen.

Sama ilmiö on tuttu myös muualta maailmasta, kuten arvon kulttuuriministerimme Stefan Wallin on havainnut mediateollisuuden etujärjestöjen suotuisalla avustuksella. Samalla tavalla kuin valtio menettää liiallisen teollisuuden tehostamisen vuoksi miljardeja verotuloja, mediateollisuus menettää nettipiratismin vuoksi myös miljardeja (jollei jopa biljoonia) euroja rahaa vuosittain. Niin Suomen valtio kuin maailmanlaajuinen levyteollisuus on siis jäänyt uhriksi tekniikan kehittyessä. Kulttuurin kulutus on kasvanut pilviin, ja jokainen nettilataus on suoraan pois levy-yhtiöiltä, tekijöiltä, artisteilta ja heidän etujärjestöiltään. Jokaista nettilatausta kohden artistien lompakoista katoaa euro poikineen, aivan kuten jokainen kehittynyt tehdaskone on suoraan pois valtion verotuloista.

Stefan Wallin on ansiokkaasti ottanut kantaa viihdeteollisuuden kärsimiin tappioihin ehdottamalla, että Suomessa otetaan käyttöön varoituskirjementelmä jo ennestään melko tehokkaan tekijänoikeusjärjestelmän tueksi. Vaikka varoituskirjemenetelmän tehosta ei ole mitään takeita, on tärkeää pyrkiä turvaamaan mediateollisuuden tulot kaikin tavoin. Aikamme suurimpia uhkia ovat ehdottomasti terrorismi ja nettipiratismi, ja niitä vastaan on taisteltava tarpeeksi raskain asein.

Edes varoituskirjemenetelmän käyttöönoton myötä viihdeteollisuuden aseet piratismia vastaan eivät ole riittävät. Moraalittomat hirviöt, jotka usein itseään nettipiraateiksi ja warettajiksi kutsuvat, ovat valmiita varastamaan luovan työn tekijöiltä heidän jokapäiväisen leipänsä ja ajamaan suosikkiartistinsa nälkäkuolemaan. Onkin siis syytä miettiä entistä suurempien rangaistusten, tehokkaampien valvontamenetelmien ja niin sanotun kolmesta poikki -menetelmän käyttöön ottamista. Vaikka Ranskassa kolmesta poikki -lain ottaminen käyttöön vain lisäsi nettipiratismin määrää, on kuitenkin tärkeää, että Suomessakin yritetään puuttua asiaan samalla tavalla, vaikka metodin toimivuudesta ei olekaan mitään takeita. Vaikka teemme suuresta osasta kansaa ja valtaosasta nuorisoa rikollisia tässä prosessissa, on ihailtavaa, että Suomen valtio antaa säätämällä piratismin vastaisia lakeja sellaisen kuvan, että välitämme luovan työn tekijöistä.

On huolestuttavaa, että reilusti valtiovarainministeriä vähemmän tärkeä kulttuuriministeri on havainnut tämän ilmiön luovien alojen riesana, mutta vaikka elämme valtion verotulojen suhteen aivan samanlaisessa tilanteessa, on valtiomme eräs tärkeimmistä ministereistä, valtiovarainministeri Jyrki Katainen, ummistanut silmänsä tälle huutavalle epäkohdalle. Tuleekin miettiä, että ovatko Vanhanen ja Kiviniemi olleet aikansa tasalla ottaessaan Suomeen näin epäpätevän valtionvarainministerin.

Ehdottomat kiitokset kuitenkin molemmille pääministereille siitä, että he ovat pitäneet huolta siitä, että Suomessa on kulttuuriministeri, joka on aina ajan tasalla kuuntelemassa mediateollisuuden etujärjestöjä, eikä kiinnitä turhaa huomiota kriitikkoihin, jotka väittävät, että piratismista ei muka olisi mitään haittaa ja että piratismista koituvat rahalliset menetykset on muka laskettu keksityin luvuin ja naurettavien johtopäätöksien kautta. On myös ihailtavaa, etteivät Suomen päättäjät välitä lainkaan suomalaisten yksityisyydensuojasta ja muista perus- ja ihmisoikeuksista, jos ne sattuvat suuryhtiöiden intressien tielle. Suomen valtiolla ei ole varaa siihen, että kansainväliset suuryhtiöt menettävät mielenkiintonsa sijoituksiin kotimaahamme.

Suomeen on viipymättä asetettava uusi valtionvarainministeri, joka ottaa asiakseen teknologisen kehityksen rajoittamisen lakiteknisin keinoin, samoin kuten Suomessa on jo pidemmän aikaa tehty luovan työn tulot vaarantavan tekniikan osalta.


Tämä teksti on satiiri. Teollisuuden tehostamisen Suomen valtiolle tuomista veromenetyksistä kertominen parodioi viihdeteollisuuden tarinoita siitä, miten piratismi syö heidän tulojaan. Perustelut teollisuuden tehostamisen epäsuotuisista vaikutuksista valtion verotuloille ovat aivan yhtä tuulesta temmattuja kuin väitteet epäkaupallisen piratismin haitoista viihdeteollisuudelle. Perustelut on nyhjäisty tyhjästä ja sekaan heitetty joitain kivan näköisiä lukuja, jotta ollaan saatu näennäislooginen todistelu halutulle asialle. Jostain syystä epäpätevät perustelut epäkaupallisen kopioinnin kriminalisoinnille riittävät, mutta kukaan ei miettisi hetkeäkään vakavissaan teollisuuden negatiivista tehostamista sillä verukkeella, että siitä olisi valtiolle muka jotain hyötyä. Tekniikan kehittyminen palvelee kaikkia, kun taas kehityksen estämisen yrittäminen lakiteknisin keinoin ei palvele ketään.

Mediamaksusta ja televisiolupamaksusta

Posted on by
Reply

Vaikka mediamaksu onkin tämän hallituksen osalta siirretty sivuun, en usko, että sitä on vielä kokonaan kuopattu, vaikka sitä erittäin suuresti kansa vastustaakin. Milloin viimeksi kansan tahto olisi estänyt päättäjiä runnomasta päätöksiä läpi? Uskoisinkin, että vieressä oleva sarjakuva (klikkaa sarjakuvaa isompaa versiota varten) kuvaa mediamaksun tähänastista elämää melko hyvin: mediamaksun siirtäminen sivuun tällä hallituskaudella on hallituksen pr-temppu, jolla pyritään varmistamaan, että istuvat hallituspuolueet saavat kannatusta vielä seuraavissakin vaaleissa.

Mediamaksu oli alun alkujaankin ideana aivan tajuttoman huono. Ajatus tasavertaisuudesta eli siitä, että kaikki palveluita käyttävät maksaisivat niistä, ei toteudu niin kauan kuin maksu on talouskohtainen eikä henkilökohtainen: köyhät yksin asuvat opiskelijat maksavat moninkertaisen hinnan suurissa perheissä asuviin nähden. Televisioluvan kanssa tämä käytäntö vielä menettelee, koska televisiota ei ole pakko omistaa ja maksu on kierrettävissä. Kaiken takana oleva ajatus siitä, että kaikki maksaisivat tasavertaisesti käyttämistään Ylen palveluista, eikä kukaan voisi olla vapaamatkustajana, oli tietysti soma, mutta Ylen rahoittamiseen on olemassa paljon järkevämpiä ja oikeudenmukaisempiakin tapoja.

Mielestäni Ylen toiminnalle on olemassa kaksi varteenotettavaa vaihtoehtoa: Ylen toiminta voitaisiin rahoittaa suoraan valtion budjetista verovaroilla tai Yle voisi alkaa näyttämään ja soittamaan kanavillaan mainoksia. Televisioluvan poistuessa kokonaan säästyisimme pieneltä määrältä byrokratiaa, kun ihmisten ei tarvitsisi maksaa lupia erikseen ja rahaa säästyisi ainakin televisiolupatarkastajien siirtyessä kortistoon. Veroilla katetusta Ylestä kaikki maksaisivat maksukykynsä mukaan, eikä esimerkiksi köyhien opiskelijoiden ja työttömien tarvitsisi maksaa palvelusta, joihin heillä ei ole varaa.

Ylen palveluiden rahoittamista verovaroin on kritisoitu sillä perusteella, että kaikki joutuisivat maksamaan palvelusta, vaikka eivät käyttäisikään sitä. Perusteluhan on huono jo siitä syystä, että ei kaikki verovaroin katetut palvelut muutenkaan hyödytä suoranaisesti jokaista veroja maksanutta ihmistä. Kaikki eivät käytä julkista terveydenhoitoa ja suurin osa koulussa käyvistä ihmisistä ei tuota pennin hyrrää yhteiskunnalle sillä hetkellä kun palvelua käyttävät. Lisäksi nyt, kun on jo väläytetty mediamaksua, joka käytännössä olisi ollut pakollinen kaikille, ei peruste kestä senkään vertaa lähempää tarkastelua.

Verovaroin kustannettu Yle on saanut kritiikkiä myös siitä syystä, että se olisi päättäjien painostuksen alainen: jos tulisi kansanedustuslaitoksen kannalta ikävää ohjelmaa, voitaisiin rahoitusta supistaa. Tämän pelossa poliittinen satiiri saattaisi vähentyä Ylen ohjelmasta ja Yle joutuisi kaikessa toiminnassaan miettimään, mikä miellyttää ruokkivaa kättä. Tämä peruste on kuitenkin hölmö siinä mielessä, että tuo pelko on olemassa jo nyt: Yle ei saa itse määrätä televisiolupamaksua, ja jos päättäjät haluaisivat laittaa Ylen tiukoille, onnistuisi se jo nyt.

Kulujen kattaminen verovaroin on loistava idea, mikäli Yle nimenomaan halutaan pitää mainoksettomana mediana. Mikäli tästä oltaisiin valmiita tinkimään, olisi vielä parempi idea tasavertaistaa Yle muun median kanssa ja lopettaa sen rahoittaminen valtion suunnalta – edes osittain. Ylen ohjelmien väliin voitaisiin sijoittaa mainontaa samalla tavalla kuin muut kanavat tekevät jo nyt.

Mainonnan aloittaminen ja muun rahoituksen lopettaminen tasavertaistaisi kilpailua, vaikka Ylen kanavat eivät olekaan varsinaisesti kaupallisten kanavien kilpailijoita, koska niiden on tarkoitus olla yleishyödyllisiä kanavia eikä rahantekokoneita. Tätä yleishyödyllisyyttä ei tarvitsisi mainonnan myötä mihinkään muuttaa, koska palvelu olisi edelleen valtion omistama.

Mikäli mainosten määrä haluttaisiin pitää pienenä ja esimerkiksi ohjelmia ei haluttaisi katkaista mainosten takia, eli mainoskatkot haluttaisiin pitää poissa Yleltä, voitaisiin päätyä kahden ratkaisuehdotukseni välimuotoon. Mainosrahoitteisuutta voitaisiin käyttää yhtenä tulolähteenä ja loput tarvittavasta valuutasta voitaisiin kaivaa valtion kassasta.

Kuvan lähde: http://bayimg.com/image/ealblaacd.jpg